PetraNyqvist Hemulointia näkinkengän kokoisella saarella.

Ukkonen ja kettu

  • Kettu. Kuva: P. Nyqvist
    Kettu. Kuva: P. Nyqvist
  • Peippo laulaa pihakoivussa. Kuva: P. Nyqvist
    Peippo laulaa pihakoivussa. Kuva: P. Nyqvist
  • Kuva: P. Nyqvist
    Kuva: P. Nyqvist
  • Navetasta löytynyt cloche ja Baby Bear-kurpitsa. Kuva: P. Nyqvist
    Navetasta löytynyt cloche ja Baby Bear-kurpitsa. Kuva: P. Nyqvist
  • Tomaatit aloittavat kukinnan. Kuva: P. Nyqvist
    Tomaatit aloittavat kukinnan. Kuva: P. Nyqvist
  • Kuva: P. Nyqvist
    Kuva: P. Nyqvist
  • Hävytön jättiläinen Kuva: P. Nyqvist
    Hävytön jättiläinen Kuva: P. Nyqvist
  • Lavakaulus on pettämätön viljelylaarin rakennuspalikka. Tai oikeastaan valmis sellainen. Kuva: P. Nyqvist
    Lavakaulus on pettämätön viljelylaarin rakennuspalikka. Tai oikeastaan valmis sellainen. Kuva: P. Nyqvist
  • Kielot ovat avanneet lehtikäärönsä ja aloittavat kukinnan. Kuva: P. Nyqvist
    Kielot ovat avanneet lehtikäärönsä ja aloittavat kukinnan. Kuva: P. Nyqvist
  • Ikävä kettua. Kuva: P. Nyqvist
    Ikävä kettua. Kuva: P. Nyqvist

 

Ukkosta ja kettua olen odottanut koko päivän Näkinkenkäsaarelle, mutta kumpikaan ei saapunut. On ollut kevään hienoin päivä – kultarinta, satakieli ja mustarastas laulavat kilpaa, kimalaiset humisevat vaahterankukissa kuin pienet helikopterit. Mettä tipahtelee ylleni, samalla kun minä teen puutarhassa asioita. Samalla kun minä teen asioita, eläimet tekevät omiaan. Tiedättehän – se mikä kuulostaa korviimme suloiselta linnunlaululta, on hirveää pullistelua, riitelyä, iskemistä ja perheenperustamista. Pääskyt keräävät jäljiltäni pesänrakennustavaraa, elleivät saa hepuleita naapurin pesän koiraalle. Läsnä ovat kaikki elämet, paitsi lahden kesy kettu, joka tuntee ihmiset. Viime päivinä se on juossut jaloissani ja toivonut ruokaa, mutta nyt se on kateissa.

Kasvatin aiemmin keväällä paljon tomaatintaimia, ja ne ovat osittain jo nupullaan. Lajikkeita on monia, mutta erityisesti tykkään vanhasta saksalaisesta Taminasta, jolla on perunalehdet. Sungold on makeudessaan voittamaton. Yhdessä tomaatintaimessa, jonka pitäisi olla Ildiä, on perunalehdet. Joko olen saanut Virosta väärän siemenen tai minulla on mutantti. Odotan mielenkiinnolla, mitä mutantti tarjoaa tullessaan. Jos sillä on jokin hyvä ominaisuus verrattuna muihin, otan sen siemenet talteen ja alan kasvattaa omaa perunalehtistä Ildiä. Muutenhan Ildi on aika show-tomaatti. Maku ei ole ihmeellinen, mutta satoisuus ällistyttää. Sorrun joka vuosi kasvattamaan sitä. Ja kymmentä muutakin lajiketta, koska aina pitää kokeilla jotain uutta. Tilat järjestetään vasta hädissään myöhemmin, tai sitten ystävät saavat paljon taimia lahjaksi.

Tomaatin taimien tuoksu on yksi parhaista.

Olen saanut saaristotalkkarilta lavakauluksia. Ladoin niitäkin päällekkäin ja aloin täyttää maata niihin. Tarvitsen lisää viljelytilaa, sillä jättiläismegagrobiaanikurpitsa tulee viemään kasvimaasta monta neliötä. Kisaan ystävän kanssa, kumpi saa aikaiseksi suuremman kurpitsan. Grobiaani on jo maassa ja kasvaa hyvää vauhtia, terveisiä vaan kilpakumppanille jos sattuu lukemaan tämän blogin.

Muitakin kurpitsoja olen jo laittanut ulos, esimerkiksi japanilaista kabochaa ja Baby Bearia. Japanilaiset kabochat ovat mielestäni maailman parhaita kurpitsoja. Niiden kirkkaan oranssinen sisusta on makeaa ja se paistetaan vaikkapa voissa, chilissä, jeerassa, soijassa ja hunajassa. Japanilaiset leipovat kabochasta myös hurmaavia pikku kakkusia, koska hedelmäliha on hyvin muovailtavissa. Sitä haluan kokeilla syksyllä.

Käytän vanhaa 1600-luvun ranskalaismetodia: peitän taimet lasikuvuin yöksi. Lasikupuja löytyi navetasta, jotain antiikkisia lampunkupuja ja lasitölkkejä, joten minun ei tarvitse maksaa itseäni kipeäksi sisustusliikkeille clocheista. Puutarhassa saa aina olla luova. Se on yksi puutarhanhoidon parhaimpia puolia. Olin jopa niin uhkarohkea, että istutin muutamia avomaan tomaattejakin ulos, ja luotan suojaamisen metodiin.

Haluaisin kovasti keskustella niiden monien ihmisten kanssa, jotka ovat viljelleet tässä keittiöpuutarhassa minua ennen, millaisia metodeja he ovat käyttäneet. Mutta he ovat kuolleet jo vuosikymmeniä sitten, ja hirsissä on vain kirjoituksia menneisyydestä. Tekstiviestejä kaukaa.

Odotin ukkosta, koska se on luonnon voimista hienoimpia, mutta ei ukkosta. Eikä kettuakaan. Kuulin, että kartanolla makaa tienpenkassa yliajettu kettu. Jos se on se, aika moni kalamies ja minä jään kaipaamaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ukkonen oli täällä ja luultavasti citykettukin mutta siellä kaikki muu ihanuus!
Käytätkö myös lasisia juustokupuja vai ovatko liian matalia?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Juustokupukin kävisi hyvin pienelle taimelle alkuun. Sellaista ei vain löydy kaapista :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kurpitsa kukkii täälläkin jo pihamaassa, joten katsotaan kurpitsan kokoa syksymmällä. Minlla on vain yksi taimi, jonka laitoin kiinalaisista kurpitsansiemenistä, joita ostin Tokmannilta salaatin sekaan laitettavaksi. Terhakka itävyys niissä oli, mutta jätin vain yhden kasvamaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Kurpitsa jo kukkii? Oi oi, mä olen pahasti jäljessä. Ei oikein uskaltanut aiemmin, on ollut todella kolea kevät tähän asti, ja olosuhteissa on parantamisen varaa. Mielenkiintoista olisi nähdä, minkä näköinen kurpitsa siitä taimestasi tulee!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Voin ottaa huomenna kuvan, siellä on taas yksi nuppu avautumassa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Tomaatin taimien tuoksu on yksi parhaista.

Näin on, mummolla oli muistaakseni Ida tomaattia, mutta en ole sitä nyt nähnyt missään.

Itselläni on vain muutama kirsikkatomaatti, kun ei ole kasvihuonetta. Viime kesänä pikkutomaatteja tuli runsaasti, nyt ei vielä ole kukassa yksikään taimi. Kevät on myöhässä, mutta aikaahan on vielä.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Idasta olen kuullut mainittavan. Jos osuu vastaan siemeniä toimitan niitä Alsiolaan.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Ukkosta odottelin minäkin, mutta oli tyytyminen aurinkoon:)

Teppo Nygren

Enpä noista erilaisista kurpitsalajikkeista mitään ole aiemmin tiennyt, eikä ne mitä on kompostin päällä auringonkukkien kavereina kasvateltu ole olleet minkään makuisia.

Peruna ja jokin tomaattilajike pitäisi risteyttää. Olisikohan niiden risteyttäminen mitenkään edes mahdollista, vaikka peruna ja tomaatti ovat kai sukulaiskasveja?

Minä luulin joskus tavanneeni kesyn ketun, mutta sairastikin kuulemani mukaan kapia. Venäjän tullialueella mokoman näin ja venäläiset uskalsivat jopa kuvata sitä, kun taas minun rohkeuteni ei riittänyt valokuvauskiellon uhmaamiseen.

Kuinkahan muoviset kertakäyttö olutlasit noihin kasvien päälle sopisivat? Vaatisivat ehkä jonkinlaisen painon, vaikka mitäpä sitä pähkäilemään jos on purkkeja ja muuta sopivassa määrin, eli tarpeeksi.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Olet varmaankin kasvatellut kesäkurpitsoja, jotka ovat vähän vähemmän maukkaita kun maukkaimmat kurpitsat. Tai sitten tavallisia jättikurpitsoja, jotka joskus ovat vähän pliisuja. Mutta kaikki kurpitsat, sekä kesä- että jättikurpitsat saa kyllä maistumaan kunnon maustein. Että uudestaan vaan!

Tämä kettu on tai oli täysin terve, se on vain pilkkijöiden ruokkima pullakettu. Todennäköisesti muutenkin rohkeampi ja luottavaisempi yksilö.

Muovikupit, lasit, muovikanisterit, pullot, vadit, kaikki ovat käypiä!

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Noista ukkosista; juttelin juuri virolaisen tutun kanssa ja ihmettelin että tosiaanko siellä on viime päivinä ukkostanut melkein aamusta iltaan niinkuin tutkissa on näkynyt. Tosi on hän kehui kuin kansallispankin Paavola aikoinaan.
Ukkosfriikkinä harmittaa katsoa kun Viron ukkoset nyt jatkuvasti kuolevat pois kylmän meren yllä matkallaan tänne.

Lyö se salama vielä risukasaankin vai miten se meni :)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

I feel you. Mäkin olen ukkosfriikki. Kyllä vielä saadaan kunnon jyrähtelyt aikanaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tänne ovat kaikki ennustusfirmat luvanneet ukkosta jo kolmeksi päiväksi. Välillä näyttääkin siltä, että se on ihan puolen tunnin päässä, mutta ei sitten kuulukaan.

Viimekesäisiä kettujakaan ei ole tavattu.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Lauantaina 21 aikaan jyrähteli yläpuolella oikein perkeleesti. Hienoa oli.

Kevään kettu on näkemättä, mutta tiedän yhden emon vakialueen aika lähellä. Toissavuonna sai tämä repolaiseni kolme kasvatettua isoiksi asti. Hanhissa piisaa pesueelle syötävää.

Aikuiset ketut ovat jotenkin pölyisiä ja takkuisia minun makuuni, mutta pennut ovat syötävän suloisia puhtaissa väreissään ja pehmoisissa turkeissaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ukkonen ja perkele samassa lauseessa, juuri näin!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kettu on sympaattinen eläin, ja nätti.

Tuo on vain minun inhimillinen mielipiteeni. Samaa pitäisi kysyä kanatarhan kukolta.

Ukkonen on luonnon juhlaa, ja sitä on hienoa seurata. Se aiheuttaa kansantaloudelle suurempia tuhoja kuin kettu kanataloudelle.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Täällä metsänpedot ovat hyötyeläimiä, helpottuu elämä jyrsijöiden suhteen. Tosin harmittaa, että jos kasvimaan oiva vahti on nyt tullut kettuilunsa päähän. Ei ole tullut portaille kuikuilemaan.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Taustallasi oleva taulu on ilmisesti Th.Wallnerin teos- hieno, vaikka siellä kettuja ei näy.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

En tiedä mikä teos, se on seinägobeliini jonka kanssa kööpenhaminalainen valokuvaaja halusi kuvata minut.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Minua kiehtoo enemmän uhkea poseeraaminen taulun edessä.

Tosin hienoja käristyslihan raaka-ainekuvia taustallakin toki.

No, tämä ei välttämättä ole tyylikäs kommentti, mutta kun en malttanut...

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Siis katsokaa nyt taas Viron tilannetta: http://www.blitzortung.org/Webpages/index.php?lang... Mutta ei vaan jaksa meren yli meille.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Viime kesänä oli yksi aivan uskomaton ukkosyö, yhtä salamaa. Se oli niin ikimuistoinen että odotan kuumeisena seuraavaa. Enkä pelännyt yhtään. Mitä mieltä Jari olet pallosalama-ilmiöstä? Onko se todellinen? Minulla ja ystävättärelläni on muisto lapsuudesta, että näimme yhdessä pallosalaman, mutta monet ovat sitä mieltä että meillä on kollektiivinen muistoharha, mikä on sekin toki mahdollista.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Kaksijakoinen kun olen ;) niin olen kahta mieltä pallosalamoistakin. Tiede ei ole ymmärtääkseni pallosalamaa pystynyt koskaan todentamaan eikä siitä kai ole kuvaakaan olemassa joka ei olisi feikki. Mutta useampikin luotettava tuttu on sellaisen nähnyt. Itse en ole sellaista koskaan nähnyt.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Joo, mullakin on hiukan hämärä muistikuva noin viiden vuoden iästä. Maalla kesällä, hiukan epämääräisten sähköjohtojen varassa, vaikutti siltä kuin jonkinlainen sähköpallo olisi kulkenut huoneen läpi johtoja pitkin, enemmänkin kävelyn kuin valon nopeudella :)

Taisto Merilä

”Tiedättehän – se mikä kuulostaa korviimme suloiselta linnunlaululta, on hirveää pullistelua, riitelyä, iskemistä ja perheenperustamista.”

Nyqvist. Onko sinun pakko olla noin inhorealistinen?

Minä kun olen aina - aamunpöpperössä pimennetyn ikkunan takana – kuvitellut, että lintujen lyhyillä vislauksilla alkava jodlaus ja räikkien, torvien ym. mukaan tulevien soittimien tarkoitus on opettaa ihmiselle jotakin musiikin syvemmästä olemuksesta.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

On yksi lintu mistä en jaksa tykätä, ja se on käki.

Johtuu yliannostuksesta jo teini-ikäisenä. Hullu käki riekkumassa ja kähisemässä viikkokaudet teltan yläpuolella kun yritän nukkua. Ja toiset sekopäät kukkumassa vähän kauempana.

Taisto Merilä

Hevein omalle kohdalle sattunut oli joutsenten soitimet aamuyöllä. Olin yksin teltassa rannan tuntumassa, kun pääosan esittäjät suurina ja äänekkäinä aivan siinä edessä aloittivat.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Minuakaan ei käki jaksa innostaa. Joidenkin lintujen ääni joskus ärsyttää. Joskus herään kiukkuisena kun linnut kirkuvat aamuvarhain, niitä on niin paljon. Vaikka satakieli on erittäin voimakasääninen, se ei koskaan ärsytä vaan luo arvokkaan tunnelman.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #31

Olis varmaan aika raskasta kuunnella päivät yöt pitkät "keskinkertaiset karaoke-esitykset"-kokoelmaa, vrt hyvien laulajien levyt. Linnut eivät ole kaukana meistä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #37

Tykkään laulujoutsenen juttelusta ja lentosoittelusta.
Tietenkin 50-100 joutsenta kokoustamassa on vähän liikaa kerta-annokseksi.

Yhtenä keväänä asetuin joutsenten viereen, maalle, pariksi vuorokaudeksi, opettelemaan kieltä. Soinnukasta.
Sattui sitten kurkipari matalalentoa suoraan makuupaikkani yli. Karkea oli äänenesä joutseniin verrattuna, vaikka yleensä tykkään kurjesta.
Tosin joskus on ollut keskustelua sopivista mättäistä suolla. Minä voitin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #38

Minä ajattelen aina niin, että jotkut dinosaurukset ääntelivät kuin kurjet. En välttämättä ole niin väärässäkään. Joskus on yritetty rekonstruoida jonkun lentoliskon kaulaa ja todennäköisiä äänivermeitä, ja lopputuloksesta tuli vähän kurjen huudon tapainen ääni.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #39

Tyttäreni totesi katsellessaan Hampurin Alsterissa uiskentelevia likaisia kapisia joutsenia, että "nuo joutsenet näyttävät kurjilta".

Taisto Merilä

”Tiedättehän – se mikä kuulostaa korviimme suloiselta linnunlaululta, on hirveää pullistelua, riitelyä, iskemistä ja perheenperustamista.”

Edellisen tuohon samaan lainaukseen kommentoimisen jälkeen tuli mieleen, että aika monia ihmislaulujakin on tehty noista aiheista tai niiden pohjalta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hei, kettu kävi juuri portailla kun kirjoittelin tässä, kävi nuuhkimassa ostoskoriani. Ei se kuollutkaan, mikä helpotus!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hurraa, Kekkonen ja Uttu,
sehän on se vanha tuttu!

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Taiteilija Ari!
Maalaahan meille valkotupsuhäntä, viekas repolainen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #33

Idea ostettu, mutta olen maalaustauolla, joten palaamme syksymmällä.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Olen nähnyt viikon sisään auton ikkunasta kolme kettua, pelloilla. Joku sanoi, että niillä on kiima-aika ja pörräävät kovin. Onneksi ukkosella ei ole.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Katselimme mökkimme pohjois-puolen ikkunasta metsäkalliolle muutaman kymmenen metrin päähän. Siellä laiha emo ja vielä laihempi pentu istuivat rinnakkain ja tarkkailivat ympäristöä, mistä se hiiri tai pupu löytyisi lounaaksi. Kuva on jossakin printtikuvien "arkistossa".

Jukka Mäkinen

Petra voisi käydä Närpiössä konsulttimatkalla ja antaa niile näytteita miltä kotimaisen tomaatin pitäisi maistua.
Parhaat tomaatit tietenkin kasvavat vulkaanisessa maaperässä runsaan auringonvalon alla. Siksi juuri esimerkiksi napoletana pärjää sellaisenaan.