PetraNyqvist Hemulointia näkinkengän kokoisella saarella.

Rakkaus ja äly piilee limassa

  • Paranvoi lokakuussa. Kuva: Petra Nyqvist
    Paranvoi lokakuussa. Kuva: Petra Nyqvist
  • Stemonitis axifera sauvakävelee
    Stemonitis axifera sauvakävelee
  • Valokuva: Petra Nyqvist
    Valokuva: Petra Nyqvist
  • Unohtamatta tietenkään Haeckelin näkemystä.
    Unohtamatta tietenkään Haeckelin näkemystä.

Joillakin erityisen ovelilla ihmisillä saattoi entisaikoina olla hallussaan para eli eräänlainen haltia. Paran liikkeistä jäi todistettavia jälkia maastoon, lähinnä oksennuksia jotka muuttivat muotoaan ja lähtivät jopa liikkeelle.

Skandinavian alueella 1700-luvulla pelottavia paran jätöksiä tavan mukaan piiskattiin ja poltettiin kuin noitia, jotta lehmät lypsäisivät paremmin. Metsään ilmestyvät taianomaiset vaaleanpunaiset pilkut tiedettiin suden maidoksi, ja nekin saattoivat vaihtaa maisemaa.

Yhdysvalloissa on evakuoitu ihmisiä avaruusolentojen hyökkäykseltä keltaisen liman tursuessa pihakannoista. Kyseessä ei ollut kuitenkaan E.T. vaan sama polo mikä pohjolassa piiskattiin hengiltä - se kaikkein yleisin joka meillä oli nimeltään paranvoi (trollsmör, dog vomit slime mold, Fuligo septica) ja millä se nimessä edelleen Suomessa tunnetaan.

Samat limaiset entieetit väijyivät ja hiipivät maan päällä jo satoja miljoonia vuosia ennen eläimiä tai kasveja. Ja hiipivät edelleen lähimetsässä, milloin missäkin muodossa ja lävistäen erilaisia materiaaleja. Kutakuinkin samanlaisina kuin maaekosysteemien varhaisvaiheissa.

Limasieniä on maailmassa noin tuhat erilaista, ja ne Blogvistin ihmetykseksi ne ovat melkoisia kosmopoliitteja.

Limasienet eivät ole varsinaisesti sieniä, kasveja eivätkä eläimiäkään, vaan jokin oma elämänmuotonsa joka haastaa kaikki perinteiset käsitykset elämästä.

Etäisesti ne ovat ameeban kaltaisia olentoja. Ne pystyvät ratkomaan labyrinttejä ja tunnistamaan sukulaisiaan, vaikkei niillä ole minkäänlaisia aivoja tai hermoja. Ne voivat hajaantua pikkuruisiksi yksiköiksi ja liittyä takaisin itseensä. Ja ne saalistavat.

Sukulaissuhteen tunnistaminen tekee limasienen evoluution kannalta mielenkiintoiseksi. Rakkauden juuret liittyvät ehkä limailuun vahvemmin kuin luulisikaan.

Vielä ehtii bongata limiksiä lähimetsässä. Ja limailla muutenkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mahtavia! Kuulin radio-ohjelman näistä limasienistä http://areena.yle.fi/radio/1299339 Ohjelmakin on aivan uskomattoman hyvä.!!!!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Para on tuttu menninkäinen lapsuudesta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Paroja ei ollut minun lapsuudessani. Ehkä ne asuivat jossain idässä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Para kantoi voita pöytään, kun ensiksi oli keskiyöllä hypännyt tasajalkaa kirkon kynnyksen ylitse. Sitä ennen piti huutaa, että avooppa Lovviisa ovi.

Kirkossa piti sitten kirkkoväen kanssa tehdä voikontrahti ja sen jälkeen para piti taoln voissa. Tosin kukaan ei sitä olisi syönyt, jos olisi tiennyt millainen sen tuotantoprosessi olikaan.

Matti Jalagin

Paraa.

Taitaa olla oikeaa venäjää ja tarkoittaa "aikaa on".

Ilmari osannee varmistaa asian, mutta älä koskaan lopeta kirjoittamista.

Saat limaisimmatkin asiat kuulostamaan kauniilta.

Johan Lom

"Vielä ehtii bongata limiksiä lähimetsässä. Ja limailla muutenkin."

Joo, on niitä siellä, niitä ekshibitionisteja, mutta älä nyt sentään rupea heidän kanssaan limailemaan!

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Niin, ne hiipii ja saalistaa ja lävistää materiaaleja. Joskus näkyvissä, joskus ei! Pitää olla varovainen tuolla metsässä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Varsin kiehtovia. Erästä vihertävää "oksennusta" ihmettelin herkkutatteja tänä syksynä metsästäessä. Olin varma, että ihan äskettäin limasienten labyrintin selvittämisestä tms. uutisoitiin, mutta en löytänyt sitä. Muuta vanhempaa kyllä löytyi, esim: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/yksisolu... ja http://slashdot.org/index2.pl?fhfilter=slime+mold

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist
Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Turun Sanomien arkistostakin löytyi mielenkiintoisia sienijuttuja. Sitä Sienten riivaamat -artikkelia, 7.10.2012 sunnuntaisivujen pääjuttua ei julkaistu verkossa. Hemmetin valokuvaaja halusi välttämättä kuvata alhaalta, jotta kolmoisleuka näkyisi, joten en niin pahoillani ole. Mutta asiaan: Lista. Suosittelen artikkeleja http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/10739... ja http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074282016/Suomes... Olisipa Massinen halon hakkuun sijasta listannut kannonkaivuun, niin kirjoitus olisi ollut enemmän kuin täydellinen.

Anis Harran

Ilmeisesti evoluutio on kehittänyt limasienistä erityisen sofistikoituneen silmällisen, elektromagneettisesti latautuneen ja lauttoina vaeltamaan kykenevän saaristomuodon joita kutsutaan hattivateiksi.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Paranvoin ja marankakkojen mykistämänä unohduin miettimään kitiinin merkitystä maailmanhistoriassa.

Sitten ajauduin lukemaan näiden sukupuolikäyttäytymisestä.
Aika mennä nukkumaan.

Käyttäjän MattiUusimies kuva
Matti Uusimies

Para on melkoisen merkittävä juttu, en ole satavarma onko komparaatiomme "hyvä parempi paras" sitä perua, mutta enpä ihmettelisi. Äitini puoleiselle suvulle(Pohjois-Savo) on para tuttu asia. Täällä lännessä(Turku) ei vissiin moista tunneta.

Voiko limasieniä syödä? =)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Joku oli huolissaan keskustelun polveilusta. Antaa keskustelun hersyä tässä blogissa kuin alkueliön limakko.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Alati urbanisoituvassa maailmassa luontoasiat jäävät usein liiaksi taka-alalle. Alkeellista ameboihin lukeutuvaa eliötä ei näköjään tosiaankaan pidetä sienenä kuten sen varsinkin aiemman latinalaisen nimen perusteella voisi joku luulla.

Eli nyt tiedän, mikä on para ja mikä paranvoi. Kuvatkin ovat erinomaisia, kuten tyyliisi aina kuuluu. Täällä tekee löytöjä. Kiitokset tästä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Rakkauden ja älyn piileskely limassako viekottelee ihmisotuksiakin hieromaan limakalvojaan vastakkain ja vaihtamaan limaansa?

Toisaalta Nykysuomen etymologinen sanakirja (Häkkinen, 2004, WSOY) tietää kertoa "parantaa" sanasta, että taustalla on vanha omaperäinen sanavartalo "para-" joka tarkoittaa "hyvää". Joissakin etäisemmissä sukukielissä sitä kuulemma voi käyttää myös substantiivina "hyvyys" tai "omaisuus".

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Para-sanan etymologia käy yhä hämmentävämmäksi.