*

PetraNyqvist Hemulointia näkinkengän kokoisella saarella.

Juliste on väkevä

  • Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema automobiilimainos.
    Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema automobiilimainos.
  • Erik Bruunin ikoninen saimaannorppa symbolisoi koko suomalaista luonnonsuojelua.
    Erik Bruunin ikoninen saimaannorppa symbolisoi koko suomalaista luonnonsuojelua.
  • Henri de Toulouse-Lautrecin julistetaidetta.
    Henri de Toulouse-Lautrecin julistetaidetta.
  • Farrah Fawcettin julistetta myytiin kättelyssä 12 miljoonaa kappaletta. Hän ei ollut vielä tähti.
    Farrah Fawcettin julistetta myytiin kättelyssä 12 miljoonaa kappaletta. Hän ei ollut vielä tähti.
  • Punainen on klassinen huomioväri kauhuelokuvan julisteessa.
    Punainen on klassinen huomioväri kauhuelokuvan julisteessa.
  • Juliste kertoo, kenestä et saa tykätä.
    Juliste kertoo, kenestä et saa tykätä.

Kun teinihempukkana muutin ensimmäiseen omaan kotiini, tärkeä hetki oli käydä julistekaupoilla ostamassa kotiin jonkinlainen katseenvangitsija. Julisteet olivat 80-90-luvuilla vielä arvossaan, ainakin kun oli nuorten ihmisten sisustusvalinnoista kyse. Valinta osui Théophile-Alexandre Steinlenin ”Le chat noir”-julisteeseen. Silloin en tiennyt, että kyse oli hyvin vanhasta kabaree-mainoksesta. Kuva jotenkin viehätti, kuten on viehättänyt monia muitakin vuodesta 1881 asti.

Näinhän hyvä juliste jää elämään omaa elämäänsä. Juliste kertoo jotain olennaista omasta aikakaudestaan, mutta parhaimmillaan muuttuu ajattomaksi.

Antikvariaattien pölyisissä takahuoneissa hipelöidään ihastuksissaan Suomi-filmien elokuvajulisteita, sotien propaganda-julisteita, ja jonain päivänä vaalitaan aarteina varmasti myös myötähäpeää herättäviä nuoruusaikojen bändijulisteita. Julisteilla on mainostettu, värvätty sotaväkeen, peloteltu uhilla, tiedotettu tärkeistä asioista, haettu ääniä vaaleihin, pysäytetty elokuvan tunnelmia, julistettu underground-sanomaa, hempeilty yläosattomien romaninaisten leiri-idyllillä sekä pienillä kissanpoikasilla. Julisteen voi tehdä kuka tahansa, viedä sen kaupungin seiniin tai kirkonkylän torin laitaan.

Julistetaiteen väkevyys hioutui huippuunsa ranskalaisten art nouveau-taiteilijoiden käsissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ehkä kaikkein tunnetuin julistetaiteilija oli Henri de Toulouse-Lautrec, tuo halpoihin naisiin ja kuppiloihin rakastunut aristokraattiperheen musta lammas, joka ei kasvanut 12 vuoden ikävuoden jälkeen senttiäkään.

Suomalaisen julistetaiteen kolosseja oli ainakin aikanaan erittäin mediatietoinen Akseli Gallen-Kallela, jonka käsialaa oleva kaikkien aikojen tunnetuin kotimainen automainos, ”Bil-Bol” toi kansallisromanttisen blondin alasti keekoilemaan punaiseen avoautoon, tietämättä etukäteen kuinka edellä aikaansa olikaan, mikäli tarkastellaan vähäpukeisten naisten erottamatonta suhdetta autoihin.

Toinen merkittävä kotimaan julistetaiteilija on Erik Bruun, jonka legendaarinen Jaffa-juliste sekä niin monen perheen kesävintillä ja lastenkammarissa käpristellyt Saimaanorppa, myös Suomen Luonnonsuojeluliiton ikoniksi noussut, ovat kummatkin kaikille tutut. Saimaannorpan Erik Bruun on kertonut tallentaneensa tamperelaisessa akvaariossa aamunaikaan, norpan keikistellessä uteliaana akvaarion lasissa kiinni. Saimaannorpan kirkkaan utelias katse on vahvasti läsnä julisteessa. Toivokaamme että julisteen viesti olisi edelleen väkevä. Ainakin vuonna 1926 Viipurissa syntynyt graafikko on edelleen hengissä ja aktiivinen työssään.

Julisteen kuuma piste on edelleen kuitenkin itäeurooppalainen. Muistan saaneeni tuliaisina äitini Puolan matkalta taidejulisteen. Äitini kuvaili miten varsovalaisessa julistekaupassa julisteita myytiin kuin hienointa silkkiä yksityisessä räätälinliikkeessä, hansikaskäsin ja laatutietoisina.

Olisiko niin, että sosiaalisen median aikakausi syö parhaillaan julisteen perinnettä? Jos ei lasten Justin Bieber-postereita lasketa, nämä köyhän miehen taideteokset ovat selvästi harvinaistuneet. Postereista on siirrytty postauksiin, kissat ja auringonlaskukuvat somessa mietelauseineen meemeilevät hetken julisteina. Kolme sekuntia kerrallaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Natsijuliste lisätty, koska julistetaidetta käsitellessä propagandaa ei sovi sivuuttaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mistä saisi Hevoshullun hevosjulisteita?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Niitä voinee kaapia lastenhuoneiden ja neitsytkammioiden seiniltä, mikäli niitä on jäänyt koskemattomaan tilaan. Hirnauskis!

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Yhden satavuotiaan kerrostalon vintillä Turun keskustassa oli roskakasa joka oli ollut paikallaan selvästi hyvin kauan, vuosikymmeniä. Pyyhkäisin kasan päältä pölykerroksen ja alta paljastui jonkinlainen kääro. Se oli juliste 30-luvulta. Painotyö Akseli Gallen Kallelan maalauksesta Sammon puolustus, muistaakseni. Se oli virheettömässä kunnossa. Olisi toki seinällä kunniapaikalla nytkin jos ei olisi lähtenyt hempukan matkaan.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Huh, väkevää julistusta. Älä anna periksi hempukoille vastaisuudessa.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Löytyy kyseinen juliste itseltäni. On muuten ainoa julisteeni.

Julisteet on korvattu wallpapereilla ja screensavereilla, joissa on tiettyä köyhän miehen taidetta yhä.

Teppo Nygren

Kuvailin pari vuotta sitten yhtä taloa, jota hajoitettiin kaivinkoneella. Kuvatessa kiehtoi talon hajoamisen eri vaiheet, kun tuli portaikko tai jokin huone. Yhdessä huoneessa oli vanhoja mainosjulisteita seinillä. Jotain mopo mainoksia jossa oli vaalea nuori tyttö, jenkki-purukumi mainoksia ym. Mainokset olivat jostakin 70-luvulta ja niitä katsellessa palasi ajassa taaksepäin. Ne julisteet olivat hajalla, kun talo oli purettu, mikä hiukan harmitti.
Kirpputorilta löysin sitten yhden kehystetyn Debbie Harry julisteen jostakin 70-luvun lopulta. En viitsinyt tyhjin käsin lähteä kirpparilta pois, joten ostin sen julisteen 50centillä.
Vanhoja Intron, Suosikin ja Helpin julisteita löytyy vielä siististi pakattuina useita kymmeniä. Hauskoja kun toiset ihmiset ovat vuosien varrella muuttuneet hyvin paljon. Varsinaisia taidejulisteita ei tule mieleeni kuin joku isosiskoni "psykedeelinen" hippi juliste lapsuus kodista. Ehkä jos törmäisin samanlaiseen julisteeseen, niin tunnistaisin sen samallatavoin, kuin ne 70-lukujen julisteet, jotka menivät purkutalon mukana. Jos julisteita ei katsele taiteellisella silmällä, vaan yhdistää niitä vanhoihin muistikuviin, niin on kiva palata ajatuksissa siihen aikaan, mistä ne muistaa. Jotain muutakin siihen aikaan liittyvää voi tulla mieleen, mitä ei muuten muistaisi.

Teppo Nygren

Näkyy olevan jonkun Anne O'Learyn suunnittelema juliste siitä Debbie Harrysta. Yritin etsiskellä nestistä vastaavaa, mutten löytänyt. Siinä siis pilvi ja sininen taivas. Pilvestä lähtee Debbie Harryn hiukset ja toinen olkapää. Kasvot ovat ihan selvät. Näkyy tuo O'Leary suunnitelleen elokuvajulisteitakin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuten varmaan tiedätkin, niin Neuvostoliiton aikana julisteet olivat tärkeä propagandan väline, joiden tekoon sikäläiset taiteilijat valjastettiin. Jälki oli usein komea. Ohessa pieni kurkistus (hakurobotti yandex.ru:n kuvahaulla ja плакаты-hakusanalla):

http://images.yandex.ru/yandsearch?text=%D0%BF%D0%...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Kirjoitus nostatti minut tuolilta pienelle kävelykierrokselle: eikö talossa ole tosiaankaan enää julisteita seinällä?

Carl Larssonin kotiaiheista tehtyjä papereita on kyllä. Niissä ollaan vanhanaikaisa. Julisteita eivät ole.

Saimaannorppakin on jossain kadoksissa (upoksissa). Muistan kun joskus aikoinaan toin ulkomaan tuliaisina julisteita. Meripihkaa ja postereita.

Lopulta askeleeni johtivat siihen pieneen huoneeseen jossa vain käydään. Vaimoni varoitti heti kakkimasta. - "Mene siihen toiseen!" - Ilmoitin jyrkästi en olevani asialla.

Siellähän se. Puolimaailmannainen haistelee parfyymipulloa. Vähän harsoa silmillä, jugend-kaaria, paljon mustaa, ruusu rinnassansa. "GANTS PARFUMERIE DENTELLES-FLEURS etc". En muistanut heti. Ilmeisesti olen kääntänyt hänelle selkäni liian usein.

Nykyään kuvavirtaa on niin maan perusteellisen tulvehtimalla. Yrittää nyt siinä kellua.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Toinen usein näkyvä klassikko on n. tusina ukkoa pilvenpiirtäjätyömaalla lounaspuuhissa leijuvan palkin päällä. 2 kaverilla on molemmat, eli albert ja työmiehet.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

80-luvulla Why-julisteet olivat iso hitti. Kyseisissä julisteissa oli aina jokin sotaan liittyvä kuva ja iso teksi WHY.

En muista enää hintaa, mutta julisteet olivat kalliita silloisiin tuloihini nähden. Onnistuin säästämään rahaa ja sain kun sainkin julisteen seinälleni.

Vuosien saatossa juliste on päässyt hukkumaan. Nyt harmittaa juukelisti. Se juliste kun sopisi vieläkin allekirjoittaneen maailmankuvaan.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset